Skip to main content

Keskustelin kesän aikana erään vanhemman kanssa siitä, että hänen lapsellansa on nyt todettu autismin kirjon häiriö ja lapselle haetaan Kelan kuntoutuksena puheterapiaa. Lapsi on nyt 5-vuotias, ja pääsee aloittamaan puheterapian luultavimmin muutaman kuukauden päästä, koska kuntoutuksen hakemisprosessissa kestää yleensä jonkin aikaa. Jäin keskustelumme jälkeen miettimään, miten vanhemmat saisivat tietoa autisminkirjon häiriöistä jo ennen kuin virallisia tutkimuksia on aloitettu tai diagnoosia on asetettu. Vanhemmat ja muut lasta hoitavat aikuiset voivat havainnoida autisminkirjon varhaisia piirteitä arjessa jo huomattavasti paljon viidettä ikävuotta aikaisemmin! Tässä tekstissä tuon esille muutamia jo verrattain varhain vauva- ja taaperoiässä (6–18 kuukauden iässä) näkyviä piirteitä, jotka tieteellisten tutkimusten mukaan voivat olla yhteydessä myöhemmin todettavaan autismikirjon häiriöön. On hyvä muistaa, että piirteet eivät kuitenkaan suoraan ennusta autismikirjon häiriötä.

Mitä autismikirjon häiriöt ovat?

Autismikirjon häiriöt tarkoittavat varhaislapsuudessa alkavia kehityksen häiriöitä, jotka näkyvät ”vuorovaikutuksen ja kommunikaation poikkeavuutena sekä rajoittuneina, toistuvina ja joustamattomina käytösmalleina tai poikkeavina ja rajoittuneina kiinnostuksen kohteina.” (Socada, 2020) Autismi vaikuttaa usein myös siihen, miten ihminen aistii ja kokee ympäristönsä. Termiä autismikirjo käytetään siksi, että oireet ovat moninaisia ja vaihtelevat vaikeusasteeltaan ja henkilön toimintakyvyltä.

Tarkkaan ei tiedetä, mistä autismikirjon häiriöt johtuvat. Häiriö ei kuitenkaan synny pelkästään yhden yksittäisen tekijän seurauksena. Sukupuoli vaikuttaa riskiin: pojilla riski autismikirjon häiriöihin on noin neljä kertaa suurempi kuin tytöillä.

Autismin tunnistaminen varhaislapsuudessa

Autismikirjon varhaisimmat piirteet tulevat esille lapsilla hieman eri aikaan, mutta yleensä piirteet ovat nähtävissä viimeistään noin kahteen ikävuoteen mennessä. Autismikirjon varhaisimmat merkit näkyvät usein taitojen puutteina tai iänmukaisen käytöksen vähäisempänä määränä eivätkä niinkään ylenmääräisenä epätyypillisenä käyttäytymisenä, minkä vuoksi merkkejä voi olla vaikea tunnistaa vertaamatta lapsen kehitystä toisten samanikäisten lasten kehitykseen.

Tutkimuksissa on havaittu, että autismin piirteitä ei ole selkeästi erotettavissa tyypillisesti kehittyvien ja myöhemmin autismikirjon diagnoosin saavien lasten välillä ennen 6 kuukauden ikää, vaan autismikirjon piirteet ovat yleensä havaittavissa vasta 6 kuukauden iän jälkeen. Piirteet tulevat tyypillisesti esiin kuitenkin ennen 18 kuukauden ikää. Myöhemmin autismikirjon diagnoosin saaneiden lasten kohdalla on vauva- ja taaperoiässä havaittu, että:

  • he ottavat vähemmän katsekontaktia
  • he hymyilevät vähemmän sosiaalista hymyä
  • he suuntaavat vähemmän kasvojen ilmeitä toisille ihmisille
  • heillä on vähemmän jaettua tarkkaavuutta
  • he ääntelevät ja jokeltelevat vähemmän, mutta huomionarvoisesti tuottavat myös vähemmän sosiaalista, toiselle ihmiselle suunnattua ääntelyä
  • he ovat vähemmän vastaanottavaisia sosiaaliselle kanssakäymiselle
  • he reagoivat vähemmän omaan nimeen
  • heillä esiintyy vähemmän jäljittelyä
  • he käyttävät kommunikoinnissaan vähemmän eleitä, kuten osoittamista
  • heillä on pienempi ymmärtävä sanavarasto
  • heillä esiintyy enemmän toistuvaa, rutiininomaista käyttäytymistä
  • heillä esiintyy enemmän puutteita hieno- ja karkeamotorisissa taidoissa

Erityistä on se, että lapsilla, jotka myöhemmin ovat saaneet autismikirjon diagnoosin, esiintyy tutkimusten mukaan jo opittujen taitojen häviämistä. Lapsella on voinut esimerkiksi olla katsekontakti vanhempaan tai hän on voinut elehtiä osoittamalla haluamiaan asioita, mutta nämä taidot häviävät myöhemmin lapsen kasvaessa.

Kuitenkaan tutkimuksissa minkään yksittäisen piirteen ei ole todettu ennustavan autismikirjon häiriötä, vaan lapset ja tilanteet ovat yksilöllisiä. Tästä syystä tilanteita on hyvä tarkastella kokonaisuutena.

Mihin ottaa yhteyttä?

Jos huolestut lapsesi kehityksestä, kerro havainnoistasi neuvolassa, lääkärikäynnillä tai päivähoidossa. Voit pyytää lähetettä tarkempiin lastenneurologisiin tutkimuksiin.

 

Lähteet:

Socada, L. (2020). Autismikirjon häiriöt. Lääkärikirja Duodecim.

Tanner & Dounavi (2021). The emergence of autism symptoms prior to 18 months of age: A systematic literature review. Journal of Autism and Developmental Disorders 51, 973-993.

Ozonoff, S., Iosif, A.-M., Baguio, F., Cook, I. C., Hill, M. M., Hutman, T., Rogers, S. J., Rozga, A., Sangha, S., Sigman, M., Steinfeld, M. B., Young, G. S. (2010). A prospective study of the emergence of early behavioral signs of autism. Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry 49(3), 256-266.

Leave a Reply

eighteen − 15 =