Lue lapselle jo varhain

Lapselle kannattaa lukea jo vauvaiästä asti. Tutkimustiedon mukaan varhain (jopa ennen 6 kuukauden ikää) aloitetulla kirjojen lukemisella ja myöhemmillä kielellisillä taidoilla on positiivinen yhteys toisiinsa. Lapsille, joille on alettu lukea aikaisin, karttuu muun muassa verrokkejaan laajempi sanavarasto. Varhainen lukeminen edistää myös muun muassa lapsen myöhemmin tarvitsemia lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia sekä luetun ymmärtämisen taitoja. Milloinkaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä aloittaa lukea lapselle! Aloittakaa siitä, missä olette tänään.

Vauvan kanssa:

• Tarjoa vauvalle kirjoja, joissa on käytetty paljon värejä ja eri materiaaleja. Kirjoista voi lähteä myös ääniä! Nämä kiinnittävät vauvan huomion.
• Ei haittaa, vaikka vauva laittaa kirjan suuhun. Vauvat lukevat kaikilla aisteillaan!
• Parasta on jos lapsi näkee samalla kasvosi, kasvonilmeesi ja eleesi kun luet.
• Lukiessa voit sopivissa kohdissa tehdä ääniä, laulaa tai hyppyyttää lasta. Pyri saamaan lapsi eläytymään kirjaan!
• Pyri tekemään lukemisesta päivittäistä, mutta helposti saavutettavaa: Jätä kirjoja eri paikkoihin, kuten hoitopöydän viereen, vaunuihin ja autoon.

Taaperon kanssa:

• Anna lapsen kääntää sivuja. Lapsi jaksaa keskittyä paremmin, kun saa osallistua.
• Pidä lukutuokiot tarpeeksi lyhyinä
• Pysähtykää tutkimaan kuvia ennen kuin aloitat lukea sivun tekstiä
• Kirjasta ei kuitenkaan tarvitse lukea kaikkea tekstiä! Voi jutella myös vain kuvista ja tehdä tarinaa yhdessä.
• Taaperot ovat liikkuvaisia, joten on hyvä sietää jonkin verran lapsen liikehdintää lukemisen aikana. Jos huomio kuitekin siirtyy kokonaan muualle, on lukeminen hyvä lopettaa.
• Pyri tekemään lukemisesta päivittäistä, mutta helposti saavutettavaa: Jätä kirjoja eri paikkoihin, kuten vessaan, vaunuihin, autoon ja sängyn viereen.

Leikki- ja esikouluikäisen kanssa:

• Anna lapsen osallistua kääntämällä sivuja tai pitämällä kirjaa.
• Kirjasta ei aina tarvitse lukea kaikkea tekstiä! Voi jutella myös vain kuvista ja tehdä tarinaa yhdessä.
• Jos lapsella on vaikeuksia jaksaa keskittyä lukuhetkeen, voi lapsen kanssa esimerkiksi sopia etukäteen mihin asti luetaan tai sopia tilanteen tullessa, että luetaan vielä tietty määrä sivuja.

Käytä “Kommentoi, kysy, vastaa ja laajenna” -strategiaa:

• Osoita, nimeä, kommentoi ja kuvaile kirjassa olevia
  • esineitä
  • asioita
  • tunteita
  • tapahtumia
• Voit kysyä joitakin kysymyksiä lapselta, mutta pidä pääpaino kommentoinnissa. Voitte pohtia kysymyksiä myös yhdessä.
  • • Aloita helpoista kysymyksistä (mm. missä on-, mikä- ja mitä-kysymykset), jotka liittyvät sivun kuviin tai tarinaan ja joihin voi vastata lyhyesti
    • Lapsen iän ja taitojen kasvaessa voit alkaa kysyä vaikeampia kysymyksiä, jotka vaativat pidempiä vastauksia
    • Iän ja taitojen karttuessa pyydä lasta kertomaan itse tarinan tapahtumista
    • Voitte muistella lapsen kanssa onko hänelle tapahtunut vastaavia asioita kuin tarinassa
    • Voitte myös arvailla yhdessä mitä tarinassa seuraavaksi tapahtuu!
• Vastaa lapsen aloitteisiin kun hän osoittaa jotain tai tekee huomioita.
• Laajenna lapsen ilmauksia. Esimerkiksi jos lapsi sanoo “pallo”, voit laajentaa ilmauksen vaikkapa “juu, poika potkii palloa”.
• Voitte myös jatkaa kirjan teeman parissa esimerkiksi yhteisen leikin muodossa lukuhetken jälkeen.

Jatka lukemista, vaikka lapsi osaa jo itse lukea

Yhteistä lukemista ei kannata lopettaa siihen kun lapsi oppii lukemaan itse. Yhdessä lukeminen vähän vanhemmankin lapsen kanssa muun muassa tukee lapsen luetun ymmärtämisen taitoja ja lisää lapsen omaa motivaatiota lukemista kohtaan. Yhdessä lukeminen missä tahansa iässä on hyödyllistä!

Kouluikäinen lapsi hyötyy siitä, että:

• Jatkat lapselle lukemista ja hänen kanssaan yhdessä lukemista, vaikka lapsi osaakin jo itse lukea
• Keskustelet lapsen kanssa kirjoista, niissä olevista tarinoista ja asioista sekä siitä, mitä ajatuksia ja tunteita ne herättävät lapsessa
• Jaat lapsen kanssa kirjavinkkejä (esim. omat lapsuuden ja nuoruuden suosikit)
• Lukemista ei nähdä pelkästään akateemisena taitona tai taitojen testaamisena, vaan myös mielihyvää tuottavana ajanvietteenä
• Kotona on kirjoja, joita alkaa lukea (joko kirjastosta lainattuja tai omia)
• Hänelle löytyy oikeasti motivoivaa ja mieleistä lukemista (kannattaa hyödyntää kirjaston/kirjakaupan työntekijöitä ja kysyä heiltä kirjavinkkejä!)
• Aikuiset antavat lapselle positiivista mallia lukemalla myös itse 😉 Hyvänä lisänä kirjojen ohella toimivat esimerkiksi aikakauslehdet ja sanomalehdet.
• Joskus voi kuunnella yhdessä myös äänikirjaa, mutta kannustan pitämään painetun kirjan ensisijaisena.

Ennen kaikkea muistathan, että vuorovaikutus lukiessa on kaiken a ja o. On tärkeää, että lukeminen on mukavaa, kaiken ikäisten lasten kanssa! Lisää tietoa lapselle lukemisesta saat esimerkiksi osoitteesta luelapselle.fi.

 

Lähteet:

Torppa, M., Vasalampi, K., Eklund, K. & Niemi, P. (2022). Long-term effects of the home literacy environment on reading development: Familial risk for dyslexia as a moderator. Journal of Experimental Child Psychology, 215, 105314.

Niklas, F., Cohrssen, C. & Tayler, C. (2016). The sooner, the better: Early reading to children. SAGE Open, 6(4): 1-11.

Dunst, C. J., Simkus, A. & Hamby, D. W. (2012). Relationship between age of onset and frequency of reading and infants’ and toddlers’ early language and literacy development. CELL Reviews, 5(3): 1-10.