Ryhdy lukuseikkailuun: Tutustu keskustelunomaiseen lukemiseen!

Keskustelunomainen-lukeminen-dialogic-reading

Vaikuttava tapa vahvistaa kielenkehitystä, lukutaitoa ja vuorovaikutusta

Lukeminen on mitä mainioin tapa vahvistaa lapsen kielenkehitystä, mutta pelkkä ääneen lukeminen lapselle hänen kuunnellessa ei välttämättä riitä. Keskustelunomainen lukeminen (engl. dialogic reading) on lähestymistapa, jossa aikuinen ei vain lue lapselle kirjaa ja lapsi kuuntele, vaan lapsi osallistetaan kirjan lukuhetkeen ja tarinaa käsitellään yhdessä keskustellen. Tämä vuorovaikutteinen toimintatapa ei pelkästään edistä lapsesi kielellistä kehitystä, vaan myös vahvistaa sinun ja lapsesi välistä tunneyhteyttä.

Keskustelunomainen lukeminen perustuu lapsen aktiiviseen osallistamiseen ja kysymysten esittämiseen tarinan aikana. Sen sijaan, että vain luet lapselle tekstiä, kannusta lasta ajattelemaan ääneen, kertomaan omia mielipiteitään ja ennustamaan tarinan kulkua. Keskustelunomaisen lukemisen strategioita ovat esimerkiksi:

  • esitä lapselle kysymyksiä tarinasta
  • muistelkaa tarinan yksityiskohtia yhdessä tarinan aikana tai sen jälkeen
  • anna lapsen täydentää lauseitasi
  • liitä tarinan teemaa tai tapahtumia lapsen omaan elämään
  • pyydä lasta kuvailemaan tarinan tapahtumia omin sanoin

Keskustelunomaisen lukemisen hyödyt

Keskustelunomaisella lukemisella on paljon etuja:

  • lapsen kielelliset taidot paranevat
  • lapsen sanavarasto laajenee
  • lapsen lukemisen ja kirjoittamisen taidot kehittyvät
  • vanhemman ja lapsen välinen kiintymys voimistuu

Lisäksi yksi keskustelunomaisen lukemisen tärkeimmistä eduista on lapsen kiinnostuksen herättäminen lukemiseen. Lapsi innostuu lukemisesta paljon todennäköisemmin, kun hän saa osallistua tarinan kerrontaan ja kokee, että hänen mielipiteensä ja ajatuksensa ovat arvokkaita. Tämä voi pitkällä aikavälillä vaikuttaa myönteisesti lapsen asenteeseen lukemista kohtaan, mikä edistää lukutaidon kehittymistä ja jatkuvaa oppimista. Keskustelunomaisen lukemisen on todettu jopa välillisesti vähentävän epätoivottua käyttäytymistä, kun lapsen kielelliset ja lukemisen taidot kasvavat.

Keskustelunomainen lukeminen tarjoaa myös loistavan tilaisuuden rakentaa tunneyhteyttä lapsesi kanssa. Lukuhetki on parhaimmillaan paitsi oppimiskokemus myös ihana vuorovaikutushetki, jossa luodaan muistoja ja vahvistetaan teidän kahden välistä suhdetta. Myös sinä saatat oppia paljon lapsesi ajatuksista ja näkökulmista, mikä voi edistää välistänne ymmärrystä ja empatiaa.

Rohkeasti lukuseikkailulle!

Mielestäni keskustelunomainen lukeminen on loistava lähestymistapa lapsen kielellisten taitojen, lukutaidon ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Se ei ole pelkästään lukemista, vaan myös keskustelua, kysymysten esittämistä ja ajatusten jakamista. Tämä lähestymistapa luo pohjan vahvalle lukutaidolle ja rakentaa perustaa lapsen jatkuvalle oppimiselle ja kasvulle.

LATAA ILMAINEN KESKUSTELUNOMAISEN LUKEMISEN HUONEENTAULU

 

Lähteet:

  • Hidayatullah, S., Mulyati, Y., Damaianti, V. & Permadi, T. (2023). Effectiveness of dialogic reading literacy programs in improving language skills and literacy of early students. International Journal of Learning, Teaching and Educational Research, 22(8): 233-252.
  • Morgan, P. L. & Meier, C. R. (2008). Dialogic reading’s potential to improve children’s emergent literacy skills and behavior. Preventing School Failure, 52(4): 11-16.
  • Pillinger, C. & Vardy, E. J. (2022). The story so far: A systematic review of the dialogic reading literature. Journal of Research in Reading, 45(4): 533-548.
  • Suvanto, A. (2012). Lapsi tarinaa rakentamassa. Kielihäiriöisten lasten kerrontataidot ja niiden kuntoutuminen. (Acta Universitatis Ouluensis, B Humaniora 106). University of Oulu.
  • Whitehurst, G. J. & Lonigan, C. J. (1998). Child development and emergent literacy. Child Development, 69(3): 848-872.
  • Whitehurst, G. J., Falco, F. L., Lonigan, C. J., Fischel, J. E., DeBaryshe, B. D., Valdez-Menchaca, M. C. & Caulfield, M. (1988). Accelerating language development through picture book reading. Developmental Psychology, 24(4): 552-559.