Ennen kuin lapsi oppii puhumaan, hänen kykynsä ymmärtää sanoja ja ohjeita alkaa kehittyä. Puheen ymmärtämisen taidot luovat perustaa lapsen kaikelle kielelliselle kehitykselle sekä kyvylle oppia uusia asioita ja toimia ryhmässä. Mutta miksi on niin tärkeää kiinnittää huomiota juuri puheen ymmärtämiseen?
Puheen ymmärtämisen haasteet voivat näkyä monin eri tavoin lapsen arjessa
Lapsi, joka ei ymmärrä kuulemaansa puhetta ikätasoisesti, saattaa vetäytyä tai ”jähmettyä” tilanteissa, joissa vaaditaan puheen ymmärtämistä ja ohjeiden mukaan toimimista. Toisaalta lapsi voi myös vaikuttaa ylivilkkaalta tai impulsiiviselta, sillä puutteellinen puheen ymmärtäminen voi vaikeuttaa hänen kykyään toimia jäsennellysti ja suunnitelmallisesti. Usein tämä saatetaan virheellisesti tulkita tahallisena tottelemattomuutena. Lapsi ei kuitenkaan tietoisesti ole hankala – hän ei vain ymmärrä mitä häneltä odotetaan!
Ymmärtämisen vaikeudet voivat myös hankaloittaa lapsen sosiaalista vuorovaikutusta ja leikkejä. Leikin sisältö, juoni, ohjeet tai roolit voivat jäädä lapselle epäselviksi, mikä voi johtaa siihen, ettei hän pääse kunnolla mukaan ikätovereidensa toimintaan. Tämä voi pitkittyessään ja pahimmillaan vaikuttaa lapsen itsetuntoon, pystyvyyden kokemukseen ja sosiaalisiin suhteisiin.
Vaikuttaa myös oppimiseen
Puheen ymmärtäminen vaikuttaa myös uuden oppimiseen. Oppimisen haasteet saattavat tulla esiin erityisesti silloin, kun lapselta odotetaan uusien asioiden omaksumista, sillä näihin tilanteisiin liittyy monesti uusia sanoja ja käsitteitä. Ymmärtävä sanavarasto (ns. passiivinen sanavarasto) on lapselle tärkeä, sillä hänen jo oppimansa sanat auttavat häntä oppimaan seuraavien uusien sanojen merkityksiä ja siten omaksumaan uusia asioita. Kielellisten ja abstraktimpien käsitteiden, kuten värien tai muotojen, oppiminen voi tuntua erityisen vaikealta. Myöhemmin kouluiässä voi ilmetä vaikeuksia ymmärtää luettua tekstiä, vaikka ”tekninen lukeminen” olisikin hallussa.
Käytä selkeää kieltä arjen tilanteissa
Kehitystä voidaan kuitenkin edesauttaa merkittävästi huomioimalla puheen ymmärtäminen ja tarjoamalla tarvittaessa mahdollisimman varhaista tukea. Vanhemmat, kasvattajat ja opettajat voivat auttaa lasta nimeämään esineitä ja asioita sekä käyttää selkeää kieltä arjen vuorovaikutustilanteissa. Kaikki visuaalinen tuki, kuten kuvat ja tukiviittomat, auttavat vahvistamaan ymmärtämisen taitoja (ja lisäksi ne auttavat lasta ilmaisemaan itseään!). Mikäli lapsen puheen ymmärtämisestä herää huoli, on hyvä kääntyä alan asiantuntijan, kuten puheterapeutin, puoleen.
Kun lapsi ymmärtää hänelle suunnattuja sanoja ja ohjeita, hänen itsetuntonsa vahvistuu, sosiaaliset taitonsa kehittyvät ja oppiminen muuttuu helpommaksi ja luontevammaksi. Varhaisilla toimilla voidaan rakentaa vankka pohja.
Lähteet:
- Haukilehto, M. (2024). Puheen ja kielen kehityksen vaikeudet lapsella. Lääkärikirja Duodecim. Saatavana osoitteesta: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00413. Luettu 15.1.2025
- Schoon, I., Parsons, S., Rush, R. & Law, J. (2010). Children’s language ability and psychosocial development: A 29-year follow-up study. Pediatrics, 126(1).
